[ING] Ingerisoome murdesõnaraamat

ain(a) adv
ikka, üha, alati
♦ {KUP S-Kikkeri} hänel tallósen on kesen-tekkoilla a., arkaa a. lyyvvää, vaik on kuin heikko mies, a. on risune aita ies (snl), vieras on a. sakiamp (snt), {KUP S-Kikkeri} a. on sen kielése(n) kans, ahnaan silmät on a. suuret

ainiaa adv ∨ain(a)
– sm: aina, jatkuvasti; ee: üha, pidevalt
♦ {KUP S-Kikkeri} lomovát hein pinnósén a., {KUP Seropitsa} hiä a. ajel meil

alas adv ∨a.-päin

♦ {TUU Villasi} sit se kolhoosun elo ei mänt ylöspäin, a alko männä a.:päin (hist), ain ihmist kons ylös nostetaa, kons a. lasketaa - olet ko enkelin kelkass; {SKU Hämäläisi} sielt sit a. vierimää, ämmín pieruu nielemää (snt, nlj)

ast postp, adv ∨aste(n)
– sm: asti; ee: kuni
♦ {KUP Holopitsa mies ja naine on kuolemahe a. yks! (usk)} {KUP Holopitsa} kello seitsemän tuntii a. uamust ain luat´, {SPA Korpisalo} suonet on miul viruneet, tassin selkä-tuakkaa ain Tiäkelíst a., pitkät illat tehtii työtä Annam päivän aikán’, kahtee-kolmee tuntii a. ain rua’ettii (tapakult), {VEN Ruussova} no, meil ol´liit kaik suomen kyl´lii siint Viron rajalt a:en, nämä mäńniitki ihan Leninkrattii a. - kaik mein Inkerim-muata se ol´ki (hist)

haakki s haakin, haakkii ∨haakit (mon), ∨huakki etn
– ee: värtna küljes olevad haagid, millega reguleeritakse lõnga jooksu
♦ {TUU} ku lankaa on tarpeeks yhess kohtaa, muuteta se toisee h:i; {JÄR} sit on h:t mitkä vetteät sitä rihmoa siin vokiss

haalii(=hen) s

♦ {KUP S-Kikkeri} käin siel kahtee hualii ~ kaks kertaa käin siel

hursti s ∨hurstut, ∨hurstukset (mon.) → tila-vuate etn
– sm: lakana; ee: aluslina
♦ h.-kankas, pellavoisii hurstuksii; {KUP Seropitsa} ennev-vanhaa kankaisii h:loi kuottii; {SKU Malkkila} sulhasen koton ol´ iso aitta ja orsil ripustettu h:loi ja paitoi koko orrelline; {SPA Korpisalo} kankaspuut pantii puastost yllää ja vietii h:t hankeel pliekittämmää

ihon adv ∨ihan, ∨iho
– ee: päris
♦ {SPA Sornova} i. ensimmäine laps

jakku s ∨jakut (mon.), ∨jakkara
– sm: penkki, jakkara; ee: pink, järi
♦ {KUP} meil kiukaa ol´ ja täss ol´ pöytä ja täss jakut, hyö sit istuit siin nel´län kesen siin jakuil; makkaa penkil lipo j:l - kaik yks maku (snt)

kalanist(a) s ∨kalanistat (mon)
– sm: inkerinsaksalaiset siirtolaiset; ee: Ingerimaa sakslastest ümberasujad; saksa kolonistid
♦ {SKU Malkkila} Leppälääs el´liit saksan k:t, TUU (VT)

kartta s ∨kartat (mon)
– sm: karsta(t); ee: linakraas(id)

kii(nni) adv ∨kiin
käydä käsiksi, (hakkama) külge, kinni, hiä käi minnuuhe kii, TYR mitä sie jätit kranan tilkkumaa, kierrähä vähä kiine!, Stalinan aikaan pantii kerrast kaik kirkot kii, hiukset pannaa spilkoil kiine, muuan mies ain pihisti (varoitti): kats elä jää kielestäis kii!, KPR pojat mäńńiit jälest ja tapasiit sem varkaan pellol kiiń ja taśśiit kyllää, veräjän panet kii, a ihmesín suita et pane konsaa (snl)

konnoi s ∨konnoit (mon)
– sm: (isot) hevostallit Pietarissa; ee: (suured) hobusetallid Piiteris
♦ {HIE Heimosi} hevostori, mis ol´ hevosii myytävän, siel käytii hevoist ostamaas ain sielt torilt, k:st

kuve s ∨kuppeet (mon)
– sm: kylki; ee: külg
♦ {TUU Järvelä} kiäntii kupeelleis, karsi persettäis (snt)

lanko(nen) s ∨lankokset (mon)
– sm: siskon mies, veljen vaimo; ee: lang, langud
♦ hyö oltiiki Annan kans lankoloi / lankoksii

laskiaine s ∨laskiaiset (mon)
– ee: vastlad
♦ {VEN Sopola} l:én’ otettii talost hevone ja mäntii l:st liukumaa, männöö vuon ol´ niin vähän lunta, jot tie ol´ monest kohtaa paljas (tapakult, ajant); {KUP Seropitsa} l:sen’ mänimmö ja palkkasimmo kuusin tytöin hevosen - sit kesäl kuus päivää pit´ mein niittämää kauraa, otraa... Volossovvaa, Luakanaa ja Suahkonjaa hiä; {TUU Kavelahti} sitä l:sta pijettii koko viikkoo ja ajeltii joojel, Nevajokkee myöte

liuhki s ∨liuhkiit (mon) → piäl(l)ine
– sm: kerma; ee: koor
♦ myö tuommo teil tänne rintkal kaik kermat ja p:set!

luon(a) adv, postp
– ee: juures + omistusliide
♦ luonain, luonais

mesi s meten mettä ∨meś - meen mettä
– sm: hunaja; ee: mesi
♦ {SPA Spankkova} viina ol´ki hänel ko m., otin kaplin mettä suuhu ja lainosin sen tapletan

N

otroppi ∨rummenet (mon)
– sm: leseet, ruumenet; ee: aganad, kliid

pellovas s ∨pellova / pellava, ∨pel´vas, ∨pellovat (mon)
– ee: lina(Linum usitatissimum)
♦ hyvä p.-mua, p.-kukka, nyhtää p:ta (lina kitkuma); {SPA} pitkä on juttu p:sta (snt), paljon on tehty p:sta, kaik miun täytyy nyhtää, paljon on poikii muailmass - minnuu-vart ei yhtä (knsl, rönkötys); {KUP Holopitsa} se mein elämäin on niim pitkä juttu ku pellovas (snt)

päi(n) postp, adv
– ee: poole; poolt
♦ {SPA Korpisalo} hänev veikko ol´ sit hevosen-ajajan' iessään-p., hänel ol´ sarapana suur, meil Hatsinast on kakskymment viis kilometraa - Hatsinast tänne Uuteekyllää päi, läksimmö yöl kahentoista aikaan tekemää taikaa – mist-päi se sulhane tulloo?

pyhä-ruoka s ∨pyhä-ruuvat (mon)
– ee: pühadesöök
♦ pyhän al tehtii (s)viesoi kalapiirakkoi, meil kalastamaas käytii ettiäl, muuvval Nuašjan kyläl käytii, se ol´ki vennäin kylä, haukiloi tuotii ain pyhhii vart; ennempiä ol´liit pyhä-ruuvat, a nyt on kaik jokapäiväis't ruuvat, mitä ennev vanhua pyhän syötii, kalpassut,a makkaronit, kompotit ja kaik kiisselit keitet’tiä joka päivä, ennev vanhua ne ol´liit kaik pyhä-ruokii (ruokakult)

rinn

ruaka s rua'an ruakaa ∨rua'at (mon) → mutka
– sm: varsta, puintiväline; ee: kolk
♦ {SPA Korpisalo} meil ol´ rua'at, ko mäntii puimaa - vars sel'ne ja sil ol´ ruaka otsás; keppi pantii nyörii nii_jot häil t´iä r.

ruumen s ∨rummenet (mon) → lesét
– sm: akana; ee: agan, peber
♦ {HIE Rimelä} lehmän r:t pantii suavii, tuotii tuppaa ja suurest kiukaast kipjatkuu kua’ettii niijen ruumením piäl, ruunat syövät r:i, varsat varpoja purevat (snt); visottii viljoi, jot jyvät r:ist errottuis (errohuis); r-säkki

storonkka s ∨storonkat (mon)
– sm: heinälato; ee: heinaküün
♦ {SPA Hintikkala} s. ol´liit kujass muast yllääl ast; nyt heinii onki koko s.

suan(i) s
ajelureki, saan, KUP Holopitsa äitín sano, jot älä käy ennen s:ihe sulhasen iellää - la’ hiä kävvyy ennen vain koko elämän huolet tulloot siun niskaheis (häätap)
♦ {KUP Seropitsa} s:loil vua herroi vejettii

sämy s ∨sämyt (mon)
– sm: murska, muru; ee: pilbas, puru
♦ kaik puut pańńiit s:(i)ks ~ pilkkoit s:ks

syltty s ∨syltykset (mon)

♦ {TUU Kurkela} hautajaisiis ol´ kaikellaista ruokaa: rokkaa ja s:y ja lihapaistii ja, KUP liäppäreunavattiihe (ven salatnitsa) pantii s:y, {SPA Korpisalo} meil pijettii Mikkeli - kaik työt on tehty, olvet keitetty, piirakat paistettu, s:kset keitetty - sit on pyhä miehiil ja naisiil, {KUP Holopitsa} jyrkiin’ ol´ syltyksii, sit otettii kolpassii ja palat piirakkaa, {TUU Järvelä} hytäjää ko s.-vat´

sy(t)än s

♦ {KPR Vuiri} anna pikkune sorm heil, ni vievät koko sytämeis (usk), KUP s. hakkajaa ko Tuutarin jäniksel (snl)

syvän s

♦ {KPR Mihhail.} hyvä syväm saattaa huoraks (snl)

takan(a) postp ∨tuan
essiiv, takanain, takanais, takannaa – ee: taga

topuretti s ∨tapuretti, ∨tapuretka (ven) → jakku
– sm: jakkara, tuoli; ee: taburet

tuan’

tymän’ adj
– sm: lopahtanut, uupunut; ee: otsas, tüma
♦ mie olen ko tymän'

tyyn(i) adj tyynen tyyntä
– ee: rahulik
♦ {TUU Järvelä} pakkaine ko on ja t. ilma, sit puut hyyvettyyt, Omal maal, Omal maal / omal kotimaal / siel missä tyyni rauha on / mie sinne kaipaan ain (usk; virsi), tyynéss vees kala kuttoo (snl)

urku s ∨urut (mon)

urpa s urvan urpaa ∨urpeet (mon)
– sm: urb, urvad
♦ {SPA Sornovo} koivun-u., {KUP Kikkeri} koivun urpeet (mon)

vähä(n) adj
päivääs v., vuuvés paljo (snt), ens-alkuu niiv vähän annettii syyvvä, jot mie en söis enempää, KUP Orava kel ol´ v. lapsii, niihi otettii linnal-lapsii, valtio sit heil mitä lien makso, TUU Jyrkín’ lasetti karja v:ks aikaa ulos, saiks se sielt vähäsein syyvvä vai ei, a niinku karjaki se v. reipastu (ajant, etn), TUU mie hänen kansaa lopen v. elin, KUP P-Kikkeri v. aikaa mäń, sit ajjoit pihal Laittiiskaa! Männä pit’tää!; – ee: vähe