|
Sõnastikust • Sissejuhatus • dict@eki.ee |
?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 3 artiklit
juut, juudi 'rahvus(kuuluvus)' < kasks iude 'id.', sks Jude 'id.' [Piiblist tuntuks saanud rahvas, kellega Eestis alles 19. sajandil kokku puututi.]
- Esmamaining: Stahl HHb II 1637
- Vana kirjakeel: Müller 1600/2007: 314 Sesama tunnistawat meddÿ kaas Iudat ninck Türckit (16.09.1603); Rossihnius 1632: 119 Sihn ei olle üttekit wahet neine Iudade ninck Gräkide sean; Stahl HHb II 1637: 28 nedt Judalisset otis 'der Jüden thet er warten'; Gutslaff 1648: 220 Judalinne 'Jude'; Göseken 1660: 90 Judalinne 'Jude'; VT 1686 Pahwel oppetab Judalissi nink Pagganid; Vestring 1720-1730: 53 Judalinne 'Ein Jude'; Juda Ma 'Das Jüdische Land'; Helle 1732: 101, 102 judalinne 'der Jude (spottweise)'; juud, -i 'der Jude'; Piibel 1739 Judide wangipölli tulleb nende kangekaelussest; Hupel 1780: 164 judalinne r. d. 'ein Jude (Scheltw.)'; judi ma r. 'ein Land wo Juden wohnen'; Lunin 1853: 39, 40 Judalinne r. d. 'жидъ'; Judi ma 'Еврейская земля'; juud, -i r. 'жидъ'; Jakobson 1867: 86 Juut see juhtus tema juure, Nääb seal kullast leheked
- Murded: juut (-t´) 'rahvus' eP eL; `juudi R EMS II: 235-236; `juutlane 'juut' Kod EMS II: 237
- Eesti leksikonid: Wiedemann 1869: 192 jūt´ : jūdi 'Jude'; ÕS 1980: 208 juut
- Saksa leksikonid: Lübben 1888; Schiller-Lübben jode, jodde 'Jude'; jodesche 'Jüdin'; MND HW II: 1 jȫde, jödde, jǖde (iude, jůdhe) 'Jude'; jȫdesche, jöddesche 'Jüdin'; jȫdisch, jöddisch (yoddesch), jǖdisch 'jüdisch (von Volk oder Land, von der Religion usw.)'
- Käsitlused: < kasks jude ~ sks Jude EEW 1982: 580; < sks Jude Raun 1982: 22; < asks jude 'juut' SSA 1: 253; EES 2012: 102
- Läti keel: lt jūds (im Altertum) 'Jude' VLV 1944: 291
- Sugulaskeeled: sm juutalainen [Agr] < rts jude ~ sks Jude Häkkinen 2004: 296; sm juutalainen [Agr Judalainen] 'Jude, jüdisch' < rts jude 'juutalainen' [‹ kasks jude]; is juutalain; krj juutalaine < sm; is juuti < ee SSA 1: 253; vdj juudalain '1. juut / еврей; 2. juudalane / иудей' VKS: 326; vdj juutti 'juut / еврей' VKS: 328
luurama, luurata 'salamahti jälgima; varitsema' < kasks lûren 'id.', rts lura 'id.' [luuri-tüvi pärineb tõenäoliselt alamsaksa ja luura-tüvi rootsi keelest.]
- Esmamaining: Rossihnius 1632
- Vana kirjakeel: Rossihnius 1632: 195 nemmat luhrsit temma pähle; Göseken 1660: 275 luhrima 'Lauren (des Hasen)'
- Murded: `luurama 'jälgima; varitsema' Kuu VNg Vai Sa Muh Emm L Ris Juu Jä VJg I VlPõ Trv San; `luurame Hel; `luuramma Har EMS V: 549; `luurima 'luurama' Sa Muh Rei Mär Pä Koe Kod KJn; `luuŕma Nõo Kan Rõu; `luuŕme M; `luuŕmõ Krl EMS V: 550
- Eesti leksikonid: Wiedemann 1869: 615 lūrima, -rin 'lauern'; lūrama, -ran '= lūrima'; ÕS 1980: 386 luurama; van luurima 'luurama'
- Saksa leksikonid: Lübben 1888; Schiller-Lübben luren 'lauern, warten; betrügen, hintergehen'; MND HW II: 1 lûren 'warten, bes. lauernd warten, heimlich auf der Lauer liegen, auflauern'
- Käsitlused: < kasks luren 'lauern' Liin 1964: 47; EEW 1982: 1399, 1400; Raun 1982: 82; Raag 1987: 323; < asks luren 'varitsema, luurama' [a-tüve tõenäol mõjutanud rts lura] EES 2012: 257; < asks luren 'varitsema' EKS 2019
- Läti keel: lt † lũrêt 'lauern' < kasks lūren Sehwers 1918: 153; Sehwers 1953: 75; lūrēt 'lauern' < kasks luren ME: II: 520
- Sugulaskeeled: sm luurata, luurailla, luuria [1749] 'vaania, väijyä / (auf)lauern' < rts lura 'vaania, väijyä, kuunnella' [‹ kasks lūren]; krj luurata < sm SSA 2: 115; lvS lūrub 'lauern' SLW 2009: 113; lv lūrə̑, lūŕə̑ 'lauern' < kasks luren Kettunen 1938: 210; lv lūrõ 'luurata / izlūkot, izspiegot' LELS 2012: 179; vdj luuria 'nuhkida, nuuskida / шнырять' VKS: 650
vahtima, vahin 'valvama; ootama' < kasks wachten 'id.'
- Esmamaining: Stahl HHb IV 1638
- Vana kirjakeel: Stahl HHb IV 1638: 308 ninda ommat kah∫ needt Englit öhe∫koh∫ / wahivat ∫ünno Hinge pehle 'also sein auch die Engel beysam̃en / warten auff deine Seele'; Stahl LS I 1641: 26 ninck meddi I∫∫anda pehle wachtima 'vnd auff vn∫eren Herren warten'; Gutslaff 1648: 245 kaitzma 'wachten'; Göseken 1660: 299 wachtima 'wachten'; VT 1686 sis olliwa nemmä temmä pähle wachtman; Helle 1732: 202 wahtima 'lauren'; Piibel 1739 otsego rööwlid wahhiwad ühhe mehhe järrele; Ma tahhan .. jäda kantsi, ja tahhan wahtida; Hupel 1780: 303 wahtima r.; wahtma d. 'lauern'; wahti pidama d. 'zur Wache seyn'; Lunin 1853: 219 wahtima r.; wahtma d. 'караулить, сторожить, подстерегать'; wahti piddama 'быть на часах, караулить'
- Murded: `vahtima 'vaatama; jälgima; valvama' R eP(`vah´tma Mar Mih Khn Saa KJn, `vaśtma Kod); `vah´tma Trv T V; `vah´tme Hel San; `vah´kme Krk Hel EKI MK
- Eesti leksikonid: Wiedemann 1869: 1425 wahtima : wahin; wahtma (d) 'wachen, bewachen, lauern, auflauern, beobachten'; ÕS 1980: 766 vahtima
- Saksa leksikonid: Lübben 1888 wachten 'wachen, aufpassen, lauern; warten, hüten, bewahren'; waken 'wachen, Wache halten'; Schiller-Lübben waken 'wachten, Wache halten, Wachdienst leisten'; wachten 'sorgsam hüten; warten, erwarten'
- Käsitlused: < kasks wachten Ariste 1963: 108; Liin 1964: 47; Raun 1982: 195; SSA 3: 388; < ee vaht ~ kasks wachten 'wachen, aufpassen' EEW 1982: 3640; < kasks wachten 'bewachen', vrd rts vakta Raag 1987; < asks wachten 'valvama, jälgima, vahtima' EES 2012: 585; EKS 2019
- Läti keel: vaktêt 'Wache halten, Achtung geben, bewachen, behüten' < kasks wachten 'wachen, aufpassen, lauern, hüten, bewahren' Sehwers 1953: 150; vaktēt 'Wache halten, Achtung geben, bewachen'; vāķēt '(bei einem Kranken, einem Toten) wachen' < kasks waken Jordan 1995: 107
- Sugulaskeeled: sm vahdata [1621 vahtia] 'pitää silmällä, vahtia, paimentaa; väijyä; tuijottaa / (be)hüten, bewachen, überwachen; belauern; anstarren'; is vahtia 'vartioida; odotella; tuijottaa' < mr vakta 'vartioida, pitää silmällä; suojella; vaania' [‹ kasks wachten]; krj vahtie 'vahtia, vartioida' < sm vahtia; vdj vahtia 'vartioida' < sm ~ ee SSA 3: 388; SKES: 1588-1589; lvS vakt 'wachen, bewachen; auf etwas abzielen' SLW 2009: 215; lv vak̄t́ə̑ 'wachen, bewachen' < kasks wachten Kettunen 1938: 467; lv vakţõ 'valvata / vaktēt, sargāt' LELS 2012: 351; vdj vahtia 'valvama, silmas pidama / сторожить, присматривать, подсматривать' VKS: 1461; is vahtiaɢ 'valvama' Laanest 1997: 212
- Vt vaht
