Eesti-soome sõnaraamat

| Suomeksi | Eesti keeles

?! Küsitud kujul või valitud artikli osast otsitut ei leitud, kasutan laiendatud otsingut.
Leitud 48 artiklit

alla laskma ‹v›
1 madalamale, allapoole sõitma või laskuma
liikkua tai ajaa matalammalle, alaspäin
–

▪ Kes meist poleks lapsepõlves mäest alla lasknud? Kukapa meistä ei olisi laskenut lapsena mäkeä?

2 midagi langetama, madalamale, allapoole liigutama
laskea

▪ lipp tulnuks alla lasta kella 16 paiku lippu olisi pitänyt laskea kello 16:n aikoihin

▪ varsti lasti alla ka teised rulood pian laskettiin myös toiset rullakaihtimet

▪ hingan välja, lasen käed alla hengitän ulos ja lasken kädet alas

3 lennukit vms tulirelvast või rakettrelvaga tabama ja alla kukkuma panema
ampua alas

▪ Etioopia on suutnud alla lasta ühe Eritrea lennuki Etiopia on ampunut alas yhden eritrealaisen lentokoneen

4 (hinda, väärtust) odavamaks muutma
(hinnasta, arvosta tms.)
laskea

▪ poeomanikud ei taha hindu alla lasta kaupan omistajat eivät halua laskea hintoja

▪ polnud muud võimalust, kui intressimäära alla lasta ainoa mahdollisuus oli laskea korkoa

5 (voodisse pissimise kohta)
(vuoteeseen virtsaamisesta)
laskea alle(en

▪ Mida teha, kui seitsmeaastane poiss laseb öösiti alla? Mitä pitäisi tehdä, kun seitsenvuotias poika laskee öisin alleen?

arvama

1 ‹hrl järgneb et-kõrvallause› oletama, tõenäoseks või usutavaks pidama, isiklikul hinnangul põhinema; milleski teatud seisukohal olema
olla [jotakin] mieltä, arvella, luulla, uskoa

▪ teadlased arvavad, et üks kolp kuulus täiskasvanule ja teine noorukile tutkijat arvelevat, että toinen pääkalloista oli aikuisen ja toinen nuorukaisen

▪ perearst arvas, et mul võib mingi allergia olla perhelääkäri arveli, että minulla voisi olla jokin allergia

▪ nii arvan mina, teised ei pea ju nii arvama minä luulen niin, mutta muiden ei tarvitse olla samaa mieltä

▪ kassil arvatakse olevat üheksa hinge kissalla uskotaan olevan yhdeksän henkeä

▪ las nad elavad, nagu õigeks arvavad eläkööt he, kuten parhaaksi katsovat

■ arvates [kelle] kellegi arvamusel põhinedes, kellegi meelest
[jonkun] mielestä, [jonkun] käsityksen mukaan

▪ minu arvates pole sul õigus minusta sinä et ole oikeassa

▪ ta on enda arvates väga tähtis mees hän on omasta mielestään hyvin tärkeä mies

■ (ükskõiksust väljendades:) suvatsema, sobivaks või vajalikuks pidama
(ilmaistaessa yhdentekevyyttä)
haluta, tahtoa

▪ „Kuidas arvate,“ kehitati õlgu ”Kuten haluatte”, kohautettiin olkia

▪ tee, kuidas arvad tee miten tahdot

2 [millest/kellest] kellegi või millegi kohta hinnangut andma
olla [jotakin] mieltä [jostakusta/jostakin], arvioida [jotakuta/jotakin], arvostella [jotakuta/jotakin]

▪ Mida arvate naistest, kes ise teile ligi ajavad? Mitä mieltä olette naisista, jotka tulevat itse lähentelemään teitä?

▪ Eestist arvatakse maailmas palju paremini, kui me ise endast mõtleme maailmalla on paljon parempi käsitys Virosta, kuin mitä itse itsestämme ajattelemme

3 (millegi põhjal) kellegi või millegi hulka määrama või vastu võtma
sisällyttää tai katsoa kuuluvaksi johonkin
lukea, laskea

▪ teda pole meie sajandi suurte kunstnike hulka arvatud häntä ei ole luettu vuosisatamme suuriin taiteilijoihin

▪ põhimeeskonda arvatud jalgpallur peruskokoonpanoon kuuluva jalkapalloilija

■ midagi (mingil alusel) arvestama, kokku lugema
laskea, mitata

▪ aega arvati vanasti nädalate kaupa ühest tähtpäevast teise ennen vanhaan aikaa laskettiin viikkoina yhdestä merkkipäivästä toiseen

au|väärne

austust vääriv, lugupeetud, kõrgelt hinnatud
kunnian|arvoinen, kunnioitettava, arvokas, kunniakas, kunnian|arvoisa

▪ kohal olid rektorid ja teised auväärsed isikud paikalla olivat rehtorit ja muut kunnianarvoisat henkilöt

■ oma tähtsusele, väärikale positsioonile vms vastav
tärkeyttään, arvokasta asemaansa tms. vastaava
arvoise(nsa

▪ mälestuskivile leiti auväärne koht muistokivelle löydettiin arvoisensa paikka

■ (lugupidavalt kõrge vanuse kohta)
(kunnioittavasti korkeasta iästä)
kunnioitettava

▪ auväärses eas vaimulikud kunnioitettavassa iässä olevat papit

Seotud sõnad
au|väärselt ‹adv›
kunnioitettavasti, arvokkaasti, kunniakkaasti
au|väärsus ‹s›
kunnioitettavuus, arvokkuus, kunniakkuus

ees

‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]

1 liikumise või esikülje poolses suunas, eespool
Vastand taga
edessä, edellä

▪ laps kõnnib, selg ees lapsi kävelee selkä edellä

▪ ma ei näe, mis seal ees toimub en näe, mitä tuolla edessä tapahtuu

▪ nii nad läksid, naine ees ja mees järel niin he lähtivät: vaimo edellä, mies perässä / niin he menivät: nainen edellä, mies perässä

▪ kokku saadi kohviku ees tavattiin kahvilan edessä

▪ juuksed sorakil näo ees tukka roikkuu kasvojen edessä

▪ olime järjekorras üsna ees olimme jonossa aika kärjessä

■ ette kinnitatud või asetatud, oma otstarbeks valmis
edessä

▪ ettekandjal oli valge põll ees tarjoilijalla oli valkoinen esiliina edessä

▪ augu ees pole prunti reiässä ei ole tappia

▪ poole tunni pärast on auto ees puolen tunnin kuluttua auto on ovella

■ ajaliselt eespool, tulemas; kavatsusel, teoksil
ajallisesti myöhemmin; suunnitteilla, tekeillä
edessä, tulossa

▪ ees on kaks vaba päeva edessä on kaksi vapaapäivää

▪ Mis sul täna õhtul ees on? Mitä sinulla on tänä iltana?

2 (eespool) takistamas
edessä, tiellä

▪ turvamees seisis ukse peal ees turvamies seisoi ovella

■ (nähtuste, olukordade kohta:) takistava, tülika tegurina, segamas
esteenä
edessä, tiellä

▪ ma ei saa aru, kellel ma ees olen, miks minust lahti tahetakse saada en käsitä, kenen tiellä minä olen, miksi minusta halutaan päästä eroon

3 osutab olukorrale või nähtusele, milleni on jõutud või ollakse jõudmas
edessä

▪ olin keerulise valiku ees olin vaikean valinnan edessä

4 eelnevalt, enne kedagi teist või teisi, kellestki varem
edellä

▪ Kas ootan su ära või hakkan ees minema? Odotanko sinua vai alanko mennä edellä?

▪ laps matkib seda, mis teised ees teevad lapsi matkii sitä, mitä muut tekevät edellä

■ varem kohal, varem olemas
aiemmin

▪ saarele sattusime seetõttu, et siin oli üks tuttav pere juba ees saarelle satuimme sen takia, että täällä oli jo aiemmin yksi tuttu perhe

▪ kiilu on kõige kergem sinna lüüa, kus pragu ees kiila on helpointa lyödä sinne, missä on jo valmiiksi rako

5 tasemelt, edasijõudmiselt, saavutustelt kedagi edestamas
edellä

▪ matemaatikas on ta teistest pikalt ees, klassi parim matematiikassa hän on pitkällä muita edellä, luokan paras

▪ pikkuselt on poiss pea jagu isast ees poika on isäänsä päätä pitempi

■ (kella näidu kohta:) õigest ajast ette jõudnud
edellä

▪ kell on paar minutit ees kello on pari minuuttia edellä

6 kellegi juuresolekul, nähes või kuuldes; kuskil küsitletavana vms
jonkun läsnä ollessa, jonkun nähden tai kuullen; jossakin kuultavana tms.
–

▪ esimene ülesastumine publiku ees ensimmäinen esiintyminen yleisölle

▪ rektor annab ametivande ülikooli nõukogu ees rehtori vannoo virkavalansa yliopiston neuvostolle

▪ süüdlane kahetses kohtu ees oma tegu syyllinen katui tekoaan oikeudessa

7 osutab sellele, kelle või mille suhtes midagi tehakse, miski toimub või on olemas
viittaamassa siihen, jonka suhteen jotakin tehdään, jotakin tapahtuu tai jokin on olemassa
-lta, -ltä

▪ pean teie ees vabandama minun pitää pyytää teiltä anteeksi

▪ hirm valu ees kivun pelko

▪ meil pole teineteise ees saladusi meillä ei ole salaisuuksia toisiltamme

■ millegagi, kellegagi võrreldes
[johonkin/johonkuhun] verrattuna, [johonkin/johonkuhun] nähden

▪ tal on sinu ees mõningaid eeliseid sinuun verrattuna hänellä on joitakin etuja

■ osutab kellegi suhtumisele, vaatenurgale; millegi seisukohalt
edessä, silmissä

▪ Ära tee end maailma ees naeruks! Älä tee itseäsi naurettavaksi maailman edessä!

▪ seaduse ees on kõik võrdsed kaikki ovat yhdenvertaisia lain edessä

eest

‹adv›, ‹postp› [mille]

1 liikumise või esikülje suunast, eestpoolt küljest
Vastand tagant
edestä

▪ maja eest on lumi roogitud lumi on luotu talon edestä

▪ pluus on eest märg pusero on edestä märkä

▪ pani mul tee eest kinni sulki tien edestäni

▪ kusagilt eest kostab nuttu jostakin edestäpäin kuuluu itkua

▪ buss oli puupüsti täis, hädavaevu saime eest peale bussi oli täpötäynnä, pääsimme juuri ja juuri etuovesta sisään

■ esiküljelt, esipoolelt ära (oma otstarvet täitmast); küljest ära
etupuolelta (täyttämästä tehtäväänsä); irtoamisesta
–

▪ võttis prillid eest otti silmälasit päästä

▪ nööp tuli eest ära nappi irtosi

2 (eestpoolt) takistamast, segamast ära
pois tieltä
edestä

▪ Mine eest! Mene pois edestä!

▪ Astuge eest ära! Menkää pois edestä!

3 kättesaamist, tabamist vältida püüdes kellestki kõrvale või kaugemale
pakenemisesta, karkaamisesta
–

▪ üks ajas taga, teised jooksid eest yksi ajoi takaa, toiset juoksivat karkuun

4 (hrl ühenduses verbiga leidma:) varem kohal, ees olevana, varem olemas
(tav. verbin leidma yhteydessä:) jo aiemmin paikalla olemisesta
–

▪ kui randa jõudsime, leidsime sealt palju inimesi eest kun pääsimme rantaan, siellä oli jo paljon ihmisiä

5 varemalt, enne endale, nii et keegi teine ilma jääb
aiemmin itselle ottamisesta, niin että joku toinen jää ilman
–

▪ varasemad tulijad napsasid paremad kohad eest ära ensinnä tulleet nappasivat parhaat paikat

▪ kes kiirem oli, kahmas ka teiste eest paremad palad endale nopeimmat kahmivat parhaat palat itselleen

6 teatud aeg tagasi
sitten

▪ õnnetus juhtus poole tunni eest onnettomuus tapahtui puoli tuntia sitten

▪ paari aasta eest polnud siin ühtki maja pari vuotta sitten täällä ei ollut yhtään taloa

▪ pidin juba kuu aja eest kodus olema minun piti olla kotona jo kuukausi sitten

7 kelleltki otsust saamast, kellelegi aru andmast, kellegi jutult vms
saamasta päätöstä joltakulta, antamasta selvitystä jollekulle, jonkun puheilta tms.
–

▪ poissi veeti ühe komisjoni eest teise ette poikaa kuljetettiin toimikunnasta toiseen

8 asemel, samaväärse asendajana
asemesta, sijasta
edestä, puolesta

▪ Kes selle töö sinu eest ära teeb? Kuka sen työn sinun edestäsi tekee?

▪ ema vastas lapse eest äiti vastasi lapsen puolesta

▪ riis on Jaapanis nii leiva kui kartuli eest riisi korvaa Japanissa niin leivän kuin perunankin / riisiä syödään Japanissa niin leivän kuin perunankin sijasta

■ kellegagi või millegagi võrdselt
yhtä paljon kuin joku tai jokin, jotakuta tai jotakin vastaten
edestä

▪ vägilane sõi kümne mehe eest sankari söi kymmenen miehen edestä

▪ muidu vaikne poiss, aga tööd rabab mitme eest muuten hiljainen poika, mutta raataa usean edestä

9 vastu (andes või saades); väärtuses
jollakin, jotakin vastaan (antaessa tai saadessa); jonkin arvosta
–

▪ sentide eest ei saa midagi senteillä ei saa mitään

▪ andis kutsikad ära sümboolse tasu eest antoi koiranpennut symbolisella hinnalla

▪ ega ma siis aitäh eest pool päeva tööd teinud en minä tehnyt töitä puolta päivää vain saadakseni kiitoksen

▪ kaupa on siin praegu 500 euro eest tässä on tällä hetkellä tavaraa 500 euron arvosta; tässä on tällä hetkellä tavaraa 500 euron edestä

10 osutab sellele, kelle või mille suhtes midagi tehakse või miski toimub
-sta/-stä, puolesta

▪ ilmajaam hoiatas tugeva tuule eest sääasema varoitti voimakkaasta tuulesta

▪ Suur tänu abi eest! Suuret kiitokset avusta!

▪ kassi eest hoolitseb laps lapsi huolehtii kissasta

▪ Kes vastutab projekti juhtimise eest? Kuka vastaa projektin johtamisesta?

▪ võitleb põlisrahvaste õiguste eest taistelee alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta

▪ lõunasöögi eest pidi igaüks ise maksma lounas piti jokaisen maksaa itse

■ osutab põhjusele, mille pärast kedagi karistatakse, kritiseeritakse vms
vuoksi, takia

▪ läks pangaröövi eest vangi joutui vankilaan pankkiryöstön vuoksi

ei ole sooja ega külma
ei lähe vähimatki korda, on täiesti ükskõik
ei ole mitään väliä
–

▪ tal pole kunagi olnud sooja ega külma sellest, mida teised temast arvavad hänelle ei ole koskaan ollut mitään väliä sillä, mitä muut hänestä ajattelevat

järel

‹postp› [kelle/mille], ‹adv›

1 (liikumisel) kellegi või millegi taga
perässä, jäljessä, takana

▪ ta sammus kohe minu järel hän asteli heti perässäni / hän käveli aivan jäljessäni

▪ laps läks ees, koer joostes järel lapsi meni edellä, koira juoksi perässä

2 pärast mingit sündmust või ajavahemikku; kellestki, millestki hiljem
(ajasta)
jälkeen ‹postp.›
perässä ‹adv.›

▪ nii paljude aastate järel ei mäleta kõike täpselt näin monen vuoden jälkeen kaikkea ei muista tarkasti

▪ mõne kilomeetri järel tegime väikese peatuse muutaman kilometrin jälkeen pysähdyimme hetkeksi

▪ üks ütles sõnad ees, teised kordasid järel yksi lausui sanat edellä ja toiset toistivat perässä

■ osutab tihedale ajalisele järgnevusele
perään

▪ auto auto järel vuras mööda auto toisensa perään huristi ohi

3 tasemelt, saavutustelt, järjestuselt kellestki või millestki tagapool
jälkeen

▪ meie võistkond tuli Läti järel kolmandaks joukkueemme sijoittui Latvian jälkeen kolmanneksi

▪ ta oli koolis minust paar klassi järel hän oli koulussa minua muutaman luokan alempana

■ (kellaosutite seisu kohta:) õigest ajast taga
(kellosta)
jäljessä

▪ su kell on järel (kell näitab vähem, kui ajaliselt tegelikult on) kellosi on jäljessä

4 midagi või kedagi ära toomas, kätte saamas vms
hakemiseen, noutamiseen liittyvästi
–

▪ käis koolis õpikute järel kävi koulussa hakemassa oppikirjat

▪ hommikul viin lapsed lasteaeda, õhtul käin neil seal järel aamulla vien lapset päiväkotiin ja illalla haen heidät sieltä

5 (endisest) säilinud, veel või endist viisi olemas
jäljellä, tallella

▪ tema tavapärasest elurõõmust oli vähe järel hänen tavanomaisesta elämänilostaan oli vähän jäljellä

6 tulemuseks, tagajärjeks
tulokseen viittaamassa
–

▪ näpistas nii et sinised plekid järel nipisti niin että mustelmat vain jäivät

järele tulema ‹v›
1 [kellele/millele] kedagi või midagi kusagilt ära tooma (või viima) tulema
hakea [joku/jokin]

▪ täna võiks isa mulle lasteaeda järele tulla tänään isä voisi hakea minut päiväkodista

▪ kaotatud asjadele ei tuldudki järele hukattuja tavaroita ei tultukaan hakemaan

2 samale tasemele või samasse seisu jõudma
saavuttaa sama taso tai tilanne
–

▪ teeni välja austus ja palk tuleb järele ansaitse kunnioitus ja palkka seuraa

■ ees liikuja järel tulema, talle järgnema
tulla edellä liikkujan perässä
–

▪ vaatasin üle õla, kas teised ikka tulevad järele katsoin olkani yli, tulevatko toiset perässä

kaasa tulema
1 kellegagi üheskoos tegutsema (hakkama), kellegi mõjule alluma
(alkaa) toimia yhdessä jonkun kanssa, olla jonkun vaikutuksen alainen
tulla mukaan

▪ kliiniku juhtimisel peab kollektiiv kaasa tulema klinikan johtamiseen pitää yhteisön tulla mukaan

▪ hea publik tuleb lauljaga hästi kaasa hyvä yleisö tulee hyvin mukaan laulajan lauluun

▪ hinnatõusuga tulid kaasa ka teised pangad myös muut pankit osallistuivat hintojen nousuun

2 kellegagi koos kuhugi tulema
tulla jonnekin jonkun kanssa
tulla mukaan

▪ minu kass tuleb suvekodusse kaasa kissani tulee maalle mukaan

▪ ma võin sinuga kaasa tulla voin tulla sinun mukaasi

Seotud sõnad
kaasa|tulija ‹s›
mukaan|tulija

karva|võrd

‹adv›

‹jaatavas lauses› (väga) natuke, õige vähe
‹myönteisissä yhteyksissä› hyvin vähän
karvan verran kuv.

▪ teine tulemus oli karvavõrd parem toinen tulos oli karvan verran parempi

■ ‹eitavas lauses hrl ki-liitega› mitte sugugi, üldse mitte
‹kielteisissä yhteyksissä tav. yhdessä ki-liitteen kanssa› ei lainkaan
karvan vertaa kuv.

▪ mind ei huvita karvavõrdki, mida teised arvavad minua ei kiinnosta karvan vertaa, mitä toiset ajattelevat

kinni maksma
millegi eest kogu summat, hinda ära tasuma
suorittaa koko summa, koko hinta
maksaa

▪ bussijäneste sõidu maksavad kaudselt kinni teised sõitjad toiset bussimatkustajat tulevat maksaneeksi jäniksenä matkustavien liput

■ kõnek altkäemaksuga vms ära ostma
lahjoa yleisk.

▪ usub, et politseinikud on piraattaksojuhtide poolt korralikult kinni makstud hän uskoo, että poliisit ovat piraattitaksinkuljettajien lahjomia

kuna1

‹konj, adv›

1 ‹konj› ‹alustab kõrvallauset, põhjendav sidesõna› sellepärast et, sel põhjusel et
(aloittamassa syytä ilmaisevaa sivulausetta)
koska, sillä, kun

▪ kuna oli ennustatud vihmasadu, siis matkale ei mindud koska oli ennustettu sadetta, retkelle ei lähdetty

▪ suur osa ettepanekuid jäi kõrvale, kuna need ei saanud vajalikku toetust suuri osa ehdotuksista sivuutettiin, sillä ne eivät saaneet riittävää kannatusta

2 ‹konj› ‹alustab kõrvallauset, vastandav sidesõna› (ajaliselt:) samal ajal kui, sel ajal kui
(ajallisesti:) samaan aikaan kun, sillä aikaa kun
jolloin, kun

▪ ema tõusis vara, kuna teised veel magama jäid äiti nousi varhain, kun toiset jäivät vielä nukkumaan

3 ‹adv› kõnek kunas, millal
(kysymyssanana:) milloin
koska

▪ Kuna sa meile tuled? Koska tulet meille?

kuri

‹adj, s›

1 ‹adj› (loomu poolest) õel, tige, halastamatu, pahatahtlik
ilkeä, häijy, paha, pahan|ilkinen, pahan|tahtoinen

▪ head ja kurjad jõud hyvät ja pahat voimat

▪ kurjad keeled kõnelevad, et .. pahat kielet kertovat, että...

▪ siin peab kellegi kuri käsi mängus olema tässä täytyy nyt jollakulla ilkimyksellä olla sormensa pelissä / tässä täytyy nyt jollakulla olla likaiset näppinsä pelissä

■ (loomade kohta:) kallale, ründama kippuv
(eläimistä)
vihainen

▪ Ettevaatust, kuri koer! Varokaa vihaista koiraa!

2 ‹adj› laadilt või omadustelt halb, paha
ominaisuuksiltaan huono, paha
–

▪ kurja kuulsusega Ungru krahv pahamaineinen kreivi von Ungern-Sternberg

▪ Miks kuri saatus just mind kiusab? Miksi juuri minulla on niin kova kohtalo?

▪ kaevaku teised, et aeg on kuri, mina kaeban, et see on armetu valittakoot toiset, että ajat ovat huonot, minun mielestäni ne ovat viheliäiset

■ (plaani, teo vm kohta:) alatu, pahasoovlik
(suunnitelmasta, teosta tm.)
pahan|tahtoinen, paha

▪ nende kuri plaan läks nurja heidän pahantahtoinen suunnitelmansa epäonnistui

▪ teda piinasid kurjad mõtted pahat ajatukset piinasivat häntä

3 ‹adj› vihane, (väga) pahane
kiukkuinen, vihainen, äkäinen

▪ isa läks päris kurjaks isä suuttui kovasti / isä tuli hyvin vihaiseksi

▪ seljatagant kostis kuri hääl selän takaa kuului vihainen ääni

▪ vaatas kurja pilguga katsoi pahasti / katsoi ankarasti

4 (haiguse, seisundi kohta:) ränk, raske, ohtlik
(sairaudesta, tilasta)
pahan|laatuinen, vaarallinen

▪ melanoom on kuri nahakasvaja melanooma on ihon pahanlaatuinen kasvain

■ (koguse, hulga kohta:) väga suur
(määrästä:) hyvin suuri
–

▪ nägi õppimisega kurja vaeva näki opinnoissaan hurjasti vaivaa

▪ mul on kuri kahtlus, et .. minulla on paha aavistus, että...

■ (korralduse, kirja vm kõneteo kohta:) karm, range
ankara

▪ kuri käsk ankara käsky

▪ maksuameti kurja kirja sai mitu firmat verohallinnon ankaran kirjeen sai monta yritystä

5 ‹s› kurat, saatan, vanasarvik
(paholaisesta)
paha (erik.)

▪ tuli jooksuga, nagu oleks tal kuri kannul tuli juosten, kuin vanha vihtahousu olisi kannoilla

■ kõnek (kergelt kirudes, pahandades, vahel ka naljatades:) kurivaim, sunnik
(lievähkönä kirosanana, välillä myös pilaillessa)
–

▪ Kurja, mulle aitab! Pentele, minulle riittää! ark.

6 ‹s› halb asi või tegu; halbus, kurjus
Vastand hea
huono asia tai teko; huonous, pahuus
–

▪ äiksetorm tegi palju kurja ukkosmyrsky teki paljon tuhoa; ukkosmyrsky aiheutti pahaa jälkeä

laat

‹s›

1 suur turg, kus korraldatakse ka lõbustusi
markkinat vain mon

▪ siinkandis on laata peetud juba 19. sajandi lõpust täälläpäin on pidetty markkinoita jo 1800-luvun lopusta asti

▪ setumaa sibulal oli laadal hea minek Setumaan sipulilla oli markkinoilla hyvä menekki

▪ lillelaat kukkamarkkinat

2 (lärmaka läbisegi rääkimise kohta)
hälinä, metakka, meteli

▪ nüüd läks kohtusaalis laat lahti: ühekorraga rääkisid viis advokaati ja kannatanu nyt puhkesi oikeussalissa aika metakka: viisi asianajajaa ja asianomistaja puhuivat yhteen ääneen

▪ koosolekul kiskus asi laadaks kokous alkoi mennä yleiseksi hälinäksi

▪ katsu sa magada, kui teised laata peavad yritäpä siinä nukkua, kun toiset pitävät meteliä

lehvima

1 õhuvoolus laineliselt või laperdavalt liikuma
liehua, hulmuta, leyhyä

▪ lipp lõi tuules uhkelt lehvima lippu alkoi liehua uljaasti tuulessa

▪ tüdruk jooksis juuste lehvides mäest alla tyttö juoksi mäkeä alas hiukset hulmuten

■ (hoogsa liikumise, käimise, jooksmise kohta)
(vauhdikkaasta liikkumisesta)
viipottaa, viuhtoa, liehua, heilua, hillua ark.

▪ üks tormas ees, teised lehvisid järele yksi ryntäsi edellä, toiset viipottivat perässä

▪ neljandat päeva sama kleidiga ringi lehvida on liig mis liig liika on liikaa, liehua nyt samassa mekossa neljättä päivää

2 õhus hõljuma, (hõljudes) levima
leijua, leijailla

▪ köögis lehvis küpseva koogi hõng keittiössä leijaili kypsyvän kakun tuoksu

lugu pidama
[kellest/millest] kellessegi austusega suhtuma, midagi kõrgelt hindama
arvostaa [jotakuta/jotakin], kunnioittaa [jotakuta/jotakin]

▪ kes peab lugu enesest, seda austavad ka teised sitä, joka kunnioittaa itseään, kunnioittavat muutkin

▪ pean lugu kodumaisest toidust arvostan kotimaista ruokaa

lähi|tuli

‹hrl mitm› auto esilaterna nõrgema valgustugevusega tuli
Võrdle kaug|tuli
lähi|valot mon., lyhyet valot mon. ark.

▪ naine sõitis lähituledega, sest parasjagu tulid vastu teised autod nainen ajoi lähivaloilla, sillä vastaan tuli juuri toisia autoja

maa|ilm

1 (maailma)kõiksus, universum
(maailman)kaikkeus
maa|ilma

▪ maailma loomine maailman luominen

■ (planeedi, tähesüsteemi vm universumi osa kohta)
(galakseista, tähdistöistä, planeetoista)
maa|ilma

▪ küllap universumis leidub ka teisi elusolenditega asustatud maailmu maailmankaikkeudessa on varmaankin myös muita maailmoja, joita asuttavat elävät olennot

2 maakera koos kõige sellel leiduvaga; kõik maad, riigid
maapallo; kaikki maat
maa|ilma

▪ maailma maad ja rahvad maailman maat ja kansat

▪ maailma naftavarud maailman öljyvarannot

▪ maailma kalleim linn maailman kallein kaupunki

■ (kedagi või midagi ülimalt tähtsustades, hrl liialdavalt)
(liioittelevissa ilmauksissa ja vahvistussanana)
maa|ilma

▪ olen kõige õnnelikum naine maailmas olen maailman onnellisin nainen

3 samade tingimuste või tõekspidamiste alusel moodustuv ühiskond; inimese elukeskkond
samoissa oloissa tai samojen uskomusten perusteella elävä yhteisö; ihmisen elinympäristö
maa|ilma

▪ araabia maailm arabimaailma

▪ ingliskeelne maailm englanninkielinen maailma

▪ Kas kunst muudab maailma paremaks? Parantaako taide maailmaa?

▪ tahaks oma lastele turvalisemat maailma haluaisin lapsilleni turvallisemman maailman

■ rahvas, avalikkus, (teised) inimesed
kaikki ihmiset, muut
maa|ilma

▪ maailm jälgib toimuvat huviga maailma seuraa tapahtumia mielenkiinnolla

▪ oled end maailma silmis narriks teinud olet tehnyt itsestäsi narrin maailman silmissä

■ mingi valdkonnaga seotud inimeste või nähtuste ring
johonkin elämänalueeseen liittyvät ihmiset tai ilmiöt
maa|ilma

▪ ettekannetega astus üles akadeemilise maailma koorekiht esitelmiä piti akateemisen maailman kerma

▪ spordimaailm urheilumaailma

■ mingi elusorganismide kooslus, kõik sellega seonduv
(eläin-, eliö- ja kasviyhteisöistä)
maa|ilma

▪ loomade maailmas kehtivad teised reeglid eläinmaailmassa pätevät toiset säännöt

▪ Punase mere veealune maailm on ääretult põnev Punaisen meren vedenalainen maailma on äärettömän jännittävä

■ (näiva või väljamõeldud tegelikkuse kohta)
(kuvitteellisesta todellisuudesta)
maa|ilma

▪ muinasjutumaailm satumaailma

▪ unenägude maailmas on kõik võimalik unten maailmassa kaikki on mahdollista

4 (usulistes kujutelmades surmajärgse asupaiga vms kohta)
(ylimaallisesta, tuonpuoleisesta)
maa|ilma

▪ Styx on allilmajõgi, mis lahutab elavate ja surnute maailma Styks on manalan joki, joka erottaa elävien ja kuolleiden maailman toisistaan

▪ värav teispoolsesse maailma portti toiseen maailmaan

▪ ravitseja seisvat ühenduses vaimude maailmaga parantajalla on kuulemma yhteys henkimaailmaan

5 inimese vaimse elu ring; kellegi elu, kõik sellega seonduv
yksittäisen ihmisen henkinen elämänpiiri; ihmisen elämä ja kaikki mikä siihen liittyy
maa|ilma

▪ autist on sulgunud oma maailma autisti on sulkeutunut omaan maailmaansa

▪ põhiolemuselt on ta muretu optimist, kelle maailm on igati paigas perusolemukseltaan hän on huoleton optimisti, jonka maailma on kaikin puolin mallillaan

6 kõnek väga palju
hyvin paljon
–

▪ nüüd on meil aega maailm nyt meillä on kaikki maailman aika

madalal

‹adv›

1 mingile alustasandile (hrl maapinnale) suhteliselt lähedal
Vastand kõrgel
matalalla, alhaalla

▪ lendasime üsna madalal linna kohal lensimme melko matalalla kaupungin yllä

▪ päike on juba madalal aurinko on jo alhaalla

2 ümbrusest või mingist tasandist allpool
matalalla, alhaalla

▪ piirkond asub madalal ja seal on tihti uputusi alue sijaitsee matalalla ja siellä on usein tulvia

▪ merepinnast madalamal asuvad alad merenpinnan alapuolella sijaitsevat alueet

▪ elab minust korrus madalamal asuu kerrosta alempana minua

3 (arvudes määratavalt) väikesena, vähesena
Vastand kõrgel
matalalla, alhaalla, alhaisena

▪ eesmärk on hoida inflatsioon nii madalal kui võimalik tavoite on pitää inflaatio niin matalalla kuin mahdollista

▪ veetase püsib madalal vedenkorkeus pysyy matalalla

4 seisundi, arengutaseme või omaduste poolest tagapool või allpool, kehvemal kohal
Vastand kõrgel
matalalla, alhaalla

▪ ta on karjääriredelil mitu pulka madalamal kui teised temaealised hän on uratikkailla monta askelmaa alempana kuin muut ikäisensä

▪ rahvad, kelle elukvaliteet on meie omast määratult madalamal kansat, joiden elintaso on paljon omaamme matalampi

maha

‹adv›

1 maapinnale, põrandale vm aluspinnale
maahan, lattialle tai muulle alustalle
–

▪ nuga kukkus maha veitsi putosi

▪ pane vaip maha pane matto lattialle

■ (sõiduvahendist väljumise kohta)
(kulkuvälineestä poistumisesta)
pois

▪ siin peatuses ei läinudki keegi maha kukaan ei jäänytkään pois tällä pysäkillä

▪ astus bussist maha jäi bussista

■ püstiasendist pikali, siruli vms asendisse
pystyasennosta makuuasentoon tms.
–

▪ jooksis teised jalust maha juoksi toiset kumoon

▪ haigus võttis terveks pikaks nädalaks maha tauti kaatoi sänkyyn koko pitkäksi viikoksi

■ allapoole, madalamale, alla
alaspäin, matalammalle
alas

▪ pööra krae maha käännä kaulus alas

▪ lööb silmad maha laskee katseensa

■ mullasse, maa sisse
maahan

▪ maal pannakse juba kartuleid maha maalla pannaan jo perunoita maahan / maalla istutetaan jo perunoita

▪ koer matab kondi maha koira hautaa luun maahan

2 küljest, otsast või pealt ära
irti
pois
yltä(än, päältä(än

▪ lõikas püksisääred maha leikkasi housunlahkeet irti

▪ võtsin hetkeks mantli maha otin takin hetkeksi pois / otin hetkeksi takin yltäni

■ hulgalt, määralt vähemaks
määrän vähenemisestä
–

▪ Palju sa palka saad, kui maksud maha arvata? Paljonko saat palkkaa, kun vähennetään verot?

▪ võttis haigusega kümme kilo maha laihtui sairauden takia kymmenen kiloa

■ (seoses tunnete talitsemisega, nende vaigistamisega)
tunteiden hallitsemiseen liittyen
–

▪ surus hirmu maha tukahdutti pelkonsa

▪ Ei teagi, kuidas teda maha rahustada. – Ehk jahtub ise maha. Enpä tiedä, miten hänet saisi rauhoittumaan. – Ehkä hän tyyntyy itsestään.

3 ‹ühendverbi osana› (ruumiliselt, võimetelt, tasemelt jne) tahapoole, järele
jälkeen, taakseen

▪ jääb õppimises maha jää opinnoissa jälkeen

▪ jättis kõik konkurendid kaugele maha jätti kaikki kilpailijat kauas taakseen / jätti kaikki kilpailijat kauas jälkeensä

4 osutab ja rõhutab tegevuse tulemuslikkust, millegi lõplikkust või lõpetatust
osoittamassa ja korostamassa toiminnan tuloksellisuutta, jonkin lopullisuutta tai sitä, että jokin on saatu päätökseen
–

▪ käisime pika maa maha kuljimme pitkän matkan

▪ pulmapidu peeti maha jaanipäeva paiku hääjuhlat pidettiin juhannuksen aikoihin

▪ maja põles maani maha talo paloi perustuksiaan myöten

■ ‹ka ühendverbi osana› (tapmisega, surmamisega või suremisega ühenduses)
tappamiseen tai kuolemiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ kõik tapeti viimseni maha aivan kaikki tapettiin

▪ No sure maha! (emotsionaalne hüüatus, väljendab suurt imestust, meelepaha vm) Voi herranjumala!

■ ‹ühendverbi osana› (müümise, raiskamise, kulutamisega ühenduses)
yhdysverbin osana myymiseen, tuhlaamiseen tai kuluttamiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ müüs kõik viimseni maha myi aivan kaiken

▪ on kogu oma palga maha joonud on juonut koko palkkansa

5 tegutsemast, toimimast lakkama
jonkin toiminnan lakkaamiseen liittyvissä ilmauksissa
–

▪ mäss on maha surutud kapina on kukistettu

▪ peaminister võeti maha pääministeri erotettiin

▪ Maha valitsus! Hallitus alas!

▪ ettepanek hääletatakse vist maha ehdotus äänestetään varmaan nurin

▪ kõneleja karjuti maha puhuja huudettiin hiljaiseksi

■ osutab, et miski on muudetud mittekehtivaks, sobimatuks vms
osoittamassa, että jokin ei ole enää voimassa, sopivaa tms.
–

▪ meie nimi tõmmati esinejate nimekirjast maha nimemme pyyhittiin esiintyjäluettelosta

▪ kaalujälgija kriipsutas oma menüüst pooled toidud maha painonpudottaja viivasi yli puolet ruoista ruokavaliossaan

6 osutab, et midagi tehakse millegi järgi, midagi jäljendades
osoittamassa, että jotakin tehdään jonkin mukaan tai jotakin jäljitellen
–

▪ esineja luges ettekande paberilt maha esiintyjä luki esitelmän paperista

▪ kirjutage ülesanne tahvlilt maha kopioikaa tehtävä taululta

maksma

1 millegi eest raha andma
antaa jotakin maksuksi jostakin
maksaa

▪ palka maksma maksaa palkkaa

▪ poes maksan enamasti kaardiga maksan kaupassa yleensä kortilla

▪ Kas elu mõte ongi käia tööl ja maksta arveid ning makse? Onko elämän tarkoitus tosiaan käydä töissä ja maksaa laskuja ja veroja?

2 mingi hinnaga olema, teatud rahasummat väärt olema
olla jonkin hintainen tai arvoinen
maksaa

▪ pilet maksis 60 eurot lippu maksoi 60 euroa

▪ Palju maksab advokaadi töötund? Paljonko asianajajan työtunti maksaa?

■ millegi minetamist, kaotust põhjustama
maksaa kuv.

▪ suigatamine võib maksta alpinistile elu vuorikiipeilijä voi joutua maksamaan torkahtamisesta hengellään

▪ klientide kommenteerimine Facebookis maksis klienditeenindajale töökoha asiakaspalvelija menetti työpaikkansa kommentoituaan asiakkaita Facebookissa

▪ ta tegi vea ja maksis oma eluga hän teki virheen ja maksoi siitä hengellään

3 [mida teha] ‹3. isikus, hrl eitusega› osutab sellele, mida hrl ei ole otstarbekas teha
Võrdle tasuma (3. täh)
‹3. persoonassa, tav. kielteisessä yhteydessä›
kannattaa, sietää

▪ asjaga ei maksa kiirustada asian kanssa ei kannata pitää kiirettä

▪ ei maksa solvuda, nii see on ei kannata loukkaantua, niin se on

▪ seda tüüpi maksaks vältida sitä tyyppiä sietäisi vältellä

4 kehtima; tähtsust või mõjuvõimu omama
päteä, olla voimassa

▪ siin maksavad teised reeglid täällä pätevät toiset säännöt

▪ seadus hakkab maksma 1. juulist laki astuu voimaan 1. heinäkuuta

▪ tühi jutt ei maksa midagi tyhjä puhe ei ole minkään arvoista

▪ liidri sõna maksab johtajan sana on laki

materdama

1 (malaka vm vahendiga) peksma või taguma
murjoa, piestä, mätkiä, nuijia, mukiloida

▪ politseinikud kukkusid meest kumminuutidega materdama poliisit alkoivat mätkiä miestä kumipampuilla

▪ ühed materdasid tulekoldeid okste ja labidatega, teised vedasid voolikuid toiset pieksivät palopesäkkeitä oksilla ja lapioilla, toiset kantoivat letkuja

2 karmilt kritiseerima, sõnadega põrmustama
repostella, riepotella kuv., höyhentää kuv., murjoa kuv., polkea kuv.

▪ film materdati maatasa elokuva poljettiin maanrakoon

mitte

‹adv›

1 ‹rõhutava üldlaiendina, eitavas lauses› eitussõna, mis tugevdab väite eitust
‹kielteisissä yhteyksissä› kieltoa vahvistavana sanana
millään, todellakaan, lainkaan, kyllä

▪ mitte ei tule meelde ei kyllä tule mieleen

▪ ma ei saa sellega mitte kuidagi nõus olla en kyllä mitenkään voi hyväksyä sitä

▪ Mitte ei vea! Ei tosiaankaan onnista!

2 ‹erieitava laiendina› annab üksnes järgnevale sõnale või ühendile eitava sisu, aitab väidet rõhutada
antamassa vain seuraavalle sanalle tai ilmaukselle kielteisen merkityksen, auttamassa painottamaan väitettä
en yks.1.p ‹verbi›, et yks.3.p, ei yks.3.p
emme mon.1.p, ette mon.2.p, eivät mon.3.p

▪ mitte hiljem kui kolme kuu pärast ei myöhemmin kuin kolmen kuukauden kuluttua

▪ mitte keegi ei teadnud õiget vastust kukaan ei tiennyt oikeaa vastausta

▪ mitte miski ei aidanud mikään ei auttanut

▪ uus töö ei meeldinud talle mitte põrmugi hän ei pitänyt uudesta työstään tippaakaan

▪ asutasime end aegsasti teele, et mitte hilineda lähdimme ajoissa liikkeelle, jottemme myöhästyisi

■ (küsimuse vastustes, käskudes, keeldudes)
(vastauksissa, käskyissä, kielloissa)
ei {pöördub kõigis vormides}
älä {käskivas kõneviisis}

▪ Mis lahti? – Mitte midagi! Mikä on? – Ei mikään!

▪ Maale elama? – Mitte iialgi! Maalle asumaan? – Ei ikinä!

▪ Mitte suitsetada! Ei saa tupakoida!

▪ Kas sa oled tige? – Mitte sinnapoolegi! Oletko pahalla tuulella? – En sinne päinkään!

▪ Anna inimesele õng, mitte kala! Anna ihmiselle onki, älä kalaa!

▪ Olen selles teemas võhik, palun mitte harja karata! Olen tässä asiassa maallikko, älkää lynkatko minua!

3 ‹ühendavas-vastandavas seoses› väljendab vastandavat seost
vastakohtaisuutta tai vastakkainasettelua ilmaisemassa
ei {pöördub kõigis vormides}

▪ teised lähevad, mina mitte muut menevät, minä en

▪ Olla või mitte olla! Ollako vai eikö olla!

▪ mitte üks kord aastas, vaid korduvalt ei kerran vuodessa, vaan toistuvasti

▪ mulle meeldivad lilled, aga mitte nelgid pidän kukista, mutten neilikoista

▪ rääkis palju, aga mitte kogu tõtt kertoi paljon, muttei koko totuutta

4 esineb sisult jaatavates, möönvates, nentivates, täpsustavates lausetes
merkitykseltään myönteisissä, tarkentavissa tai jotakin väittävissä lauseissa
ei {pöördub kõigis vormides}

▪ aitan ikka, miks mitte autan toki, miksikäs en

■ (kahtlevas küsimuses)
(epäilevissä kysymyksissä)
ei {pöördub kõigis vormides}

▪ Ega mitte sina seda ei teinud? Et kai sinä tehnyt sitä?

mugavus

‹s›

‹hrl mitm› elukondlik hüve, mis teeb elu hõlpsaks ja mugavaks
mukavuudet mon.

▪ kolmetoaline mugavustega korter kolmio, jossa on kaikki mukavuudet; kolmio kaikilla mukavuuksilla ark.

■ mugav olek
mukavuus, miellyttävyys, mieluisuus, luontevuus
mukavuuden|haluisuus, laiskuus

▪ saksa auto mugavusele ei saa teised vastu saksalaisten autojen mukavuus on omaa luokkaansa

naerma

1 lõbusust näoilme ja spontaansete häälitsustega väljendama
nauraa

▪ Mis pani sind viimati südamest naerma? Mikä sai sinut viimeksi nauramaan sydämesi pohjasta?

▪ tüdruk naeris laginal iga asja peale tyttö nauroi makeasti joka asialle

▪ naerda pole siin midagi tämä ei ole naurun asia / tässä ei ole mitään nauramista

■ (intensiivset, suurt naeru märkivates väljendites)
(intensiivistä, isoa naurua kuvaavissa ilmauksissa)
nauraa

▪ tüdrukud pidid end lõhki naerma tytöt nauroivat katketakseen / tytöt nauroivat kuollakseen

■ naerusui, naeruselt midagi ütlema
sanoa jotain hymyillen tai nauraen
naurahtaa, naureskella, nauraa

▪ „Täna saab veel palju nalja,“ naeris Birgit ”Tänään tulee vielä oikein hauskaa”, naureskeli Birgit

■ (loomade rõõmuväljenduste kohta)
(eläinten ilonilmauksista)
nauraa

▪ olen näinud, kuidas koer naerab: tõmbab moka irevile, nii et hambad on näha olen nähnyt, kuinka koira nauraa: se vetää huulensa irveen niin että hampaat näkyvät

2 ‹ka väljendites› naeruga oma halvustavat, pilkavat suhtumist väljendama; pilkama, tögama
pilkallisesta, väheksyvästä suhtautumisesta
naureskella [jollekulle/jollekin, jotakuta/jotakin], nauraa [jollekulle/jollekin, jotakuta/jotakin]

▪ teised lapsed naeravad Andrese üle toiset lapset naureskelevat Andresille / toiset lapset nauravat Andresia

▪ naerdakse tema taimetoitlust ja nudismiharrastust hänen kasvissyönnilleen ja nudismiharrastukselleen naureskellaan

nälgima

söömataolemise või pideva puuduliku toitumise all kannatama
nähdä nälkää, nälkiintyä

▪ ühed nälgivad, teised loobivad toitu prügikasti toiset näkevät nälkää, toiset heittävät ruokaa roskiin

▪ surnuks nälgima kuolla nälkään

■ (pikemalt) söömata olema (nt tervislikel põhjustel)
paastota

▪ olen proovinud ka nälgida, kuus päeva pidasin vastu olen yrittänyt myös paastota, kestin kuusi päivää

■ (hingeliste, vaimsete vajaduste rahuldamatuse kohta)
isota vars. usk., janota vars. usk., ylät.

pann

‹s›

1 madalate äärtega metallnõu toidu praadimiseks või küpsetamiseks
paistin|pannu, pannu
■ kõnek satelliiditaldrik, paraboolantenn
lautasantennista
–

▪ igal kortermajal oli oma pann katusel joka kerrostalon katolla oli oma lautasantenni

2 endisaegse tulelukuga püssi luku osa, millel süüdati püssirohi
vanhanaikaisen kiväärin osa, jolla ruuti sytytettiin
–
3 kõnek vana vilets sõiduk või arvuti
vanhasta huonosta ajoneuvosta tai tietokoneesta
–

▪ külmaga, kui pere teised autod käima ei läinud, sõitsin mina oma Korea panniga rõõmsalt kooli kun pakkasella perheen muut autot eivät käynnistyneet, minä ajoin iloisesti korealaisella riisikipollani kouluun leik.

pead painutama
kellelegi alistuma, järele andma; alandlikkust üles näitama
alistua jollekulle, antaa periksi; osoittaa nöyryyttään
–

▪ ühed tallati jalge alla ja teised õppisid pead painutama toiset nujerrettiin ja toiset oppivat alistumaan

pop|staar

väga kuulus ja edukas popmuusika esitaja
pop|tähti

▪ Madonna ja teised popstaarid Madonna ja muut poptähdet

puhas

‹adj›

1 selline, kus pole mustust, prahti vms; määrdumata, saastumata
Vastand must (4. täh)
puhdas, siisti, tahraton

▪ peske käed puhtaks peskää kädet puhtaaksi

▪ panin voodisse puhtad linad vaihdoin sänkyyn puhtaat lakanat

▪ puhas õhk, puhas vesi ja vaikus on väärtused omaette raikas ilma, puhdas vesi ja hiljaisuus ovat jo arvoja sinänsä

■ (mittekehalise, mittemääriva töö, ameti kohta)
ei-ruumiillisesta työstä
–

▪ kontorirotid ja teised puhtama töö tegijad konttorirotat ja muut siistin sisätyön tekijät

2 kõrvalmõjudest vaba, segamata; puudusteta, vigadeta
ulkopuolisista vaikutteista vapaa; puutteeton, virheetön
puhdas, selvä

▪ mulle meeldivad puhtad maitsed pidän puhtaista mauista

▪ koer oli puhast tõugu koira oli puhdasrotuinen

▪ ta räägib puhast eesti keelt hän puhuu virheetöntä viroa

▪ köhatasin hääle puhtaks yskähdin ääneni selväksi

■ (ainete kohta:) läbini sama, ilma lisanditeta
vieraita aineita sisältämätön
puhdas, täysi, sekoittamaton, ehta ark.

▪ Kas see sõrmus on puhtast kullast? Onko tuo sormus täyttä kultaa?

▪ puhas piiritus puhdas etanoli

■ igas suhtes mõõtu välja andev, muid võimalusi välistav
puhdas, pelkkä, silkka, täysi, sula

▪ filmi tegemine oli puhas rõõm elokuvan tekeminen oli silkka ilo

▪ räägin puhast tõtt puhun täyttä totta

▪ ta teeb seda tööd puhtast missioonitundest hän tekee työtään puhtaasta kutsumuksesta

▪ See on puhas ülekohus! Tämä on sula vääryys!

▪ puhas kunst (kunst kunsti pärast) puhdas taide {taide taiteen vuoksi}

3 moraalselt rikkumata või määrimata, ilma süüta
moraalisesti moitteeton
puhdas, viaton, turmeltumaton, tahraton

▪ lapselikult puhas hing lapsenomaisen viaton mieli

▪ puhas südametunnistus puhdas omatunto

▪ kavatsen oma puhta nime eest võidelda aion kamppailla nimeni puhdistamiseksi

4 millestki vaba, ilma, tühi
-ton/-tön, puhdas

▪ umbrohupuhas rikkaruohoton

▪ järvel on jää lumest puhtaks lükatud järven jää on kolattu puhtaaksi lumesta

▪ Kas sul leidub paar lehte puhast paberit? Löytyisikö sinulta pari arkkia puhdasta paperia?

▪ me teame, et ta on dopingust puhas tiedämme, ettei hän käytä dopingia

põhjama1

(tagaselja) ägedasti halvustama, (vihaselt) kiruma, siunama
manata

▪ ühed kiidavad teda taevani, teised põhjavad jotkut ylistävät häntä taivaisiin, toiset manaavat

▪ mees ei jõua bürokraatiat ära põhjata mies ei väsy manaamasta byrokratiaa

põrgu põhja kiruma
kedagi või midagi väga ägedalt kiruma või maha tegema
kirota tai haukkua kiivaasti jotakuta tai jotakin
kirota [joku/jokin] alimpaan helvettiin, manata [joku/jokin] alimpaan helvettiin

▪ ühed kiidavad teda taevani, teised kiruvad põrgu põhja toiset ylistävät häntä taivaisiin, toiset kiroavat alimpaan helvettiin

päev

‹s›

1 24 tundi kestev ajavahemik (keskööst keskööni või ebamäärasemalt)
24 tunnin mittainen ajanjakso (keskiyöstä keskiyöhön tai epämääräisemmin)
päivä

▪ aprillis on 30 päeva huhtikuussa on 30 päivää

▪ laps on neli päeva vana lapsi on neljä päivää vanha

▪ põdrakarjustelt kuulsime, et mereni on umbes nelja päeva teekond kuulimme poromiehiltä, että merelle on suunnilleen neljän päivän matka

■ päikesetõusu ja -loojaku vaheline valge aeg; hommiku ja õhtu vaheline aeg
aika auringon noususta sen laskuun; aamun ja illan välinen aika
päivä

▪ talvisest pööripäevast hakkavad päevad pikemaks minema talvipäivänseisauksen jälkeen päivä alkaa pidentyä

▪ päeva peale tuul nõrgeneb illalla tuuli heikkenee

▪ Head päeva! (lahkumisel öeldavad sõnad) Näkemiin! / Hei hei!

■ päeval päevasel ajal, mitte öösel; keset päeva, mitte hommikul või õhtul
päivällä

▪ õhutemperatuur on homme nii öösel kui ka päeval plusskraadides lämpötila on huomenna plussan puolella niin yöllä kuin päivälläkin

▪ laps magab päeval paar tundi lapsi nukkuu päivällä pari tuntia

■ (tegevuses olemise aja, tööpäeva kohta)
päivä

▪ tööl tuli sageli teha pikki päevi töissä piti usein tehdä pitkiä päiviä

▪ sain töölt vaba päeva (ühe tööpäeva vabaks) sain töistä vapaapäivän

2 päevad1 pl teatud eripäraga aeg; elu(päevad)
(tietystä ajasta)
päivät mon.

▪ Vana Maailma kergejõustikul pole just parimad päevad Vanhan maailman yleisurheilu on nähnyt parempiakin päiviä

▪ seljavaluga inimene võib lõpetada oma päevad ratastoolis selkäkipuinen ihminen saattaa joutua loppuelämäkseen pyörätuoliin

■ ‹i-mitmuse vormid tavalised› teatud ajajärk (nt minevikus, inimese elus)
(tietystä ajanjaksosta)
aika, päivät mon.

▪ nüüd valitsevad teised seadused kui kuninganna Victoria päevil nyt ovat voimassa toiset lait kuin kuningatar Victorian aikana

▪ nooblid villad Austria-Ungari keisririigi päevist hienot villat Itävalta-Unkarin keisarikunnan ajalta

▪ vanimast ajast meie päevini (praegusajani) vanhimmasta ajasta meidän päiviimme

■ ‹kasutatakse de-mitmuse vorme› mitmepäevaste ürituste sari
päivät mon.

▪ Tartus algasid Supilinna päevad Tartossa alkoivat Supilinnan päivät

▪ Eesti muusika päevad Jaapanis Virolaisen musiikin päivät Japanissa

3 päevad2 pl ‹kasutatakse de-mitmuse vorme› kõnek menstruatsioon
menkat mon., kuukautiset mon. yleisk.

▪ mul algasid päevad kuukautiseni alkoivat

4 ‹rahvapärastes ühendites› päike
aurinko
päivä

▪ päeva tõusust päeva loojanguni päivännoususta päivänlaskuun

raudne eesriie
(autokraatse riigi ja vaba maailma vahelise infosulu ja tõkestatud liikumisvabaduse kohta)
rauta|esirippu kuv.

▪ Nõukogude Liit ja teised raudse eesriide tagused riigid Neuvostoliitto ja muut rautaesiripun takaiset valtiot

riist

‹s›

ese, mille abil midagi tehakse, mingil otstarbel kasutatav vahend
väline, laite, koje, työ|kalu, vehje ark.

▪ nuga ja teised teravad riistad veitsi ja muut terävät välineet

▪ purgi avamiseks on spetsiaalne riist purkin avaamiseen on erityinen väline

▪ televiisor on kallis riist televisio on kallis laite

▪ optiline riist kosmose uurimiseks optinen koje avaruuden tutkimiseen

▪ aiatööriist puutarhatyökalu

■ kõnek suguliige, peenis
kalu, vehje

▪ mehed vajavad usku, et neil on suur riist miehet tarvitsevat uskoa, että heillä on iso kalu

■ riistad pl rakmed, hobuseriistad
valjaat mon.

▪ hobune võeti riistadest lahti hevonen riisuttiin valjaista

samal ajal kui
1 ‹ajasidesõna› alustab kõrvallauset, mille tegevus või olukord on pealause omaga samaaegne
sillä aikaa kun, sillä välin kun, silloin kun

▪ samal ajal kui teised lõunatundi pidasid, käisin mina asju ajamas sillä aikaa kun toiset pitivät ruokatuntia, minä kävin hoitamassa asioita

2 ‹vastandav sidesõna› alustab vastanduse varjundiga kõrvallauset
kun taas, kun sen sijaan

▪ Euroopa väikeriikide kogemus õpetab, et sõjaks valmistumine viib ummikusse, samal ajal kui kõigile kasulik olemise püüd tasandab eelarvamusi ja kõrvaldab pingeid Euroopan pienten valtioiden kokemus opettaa, että sotaan valmistautuminen vie umpikujaan, kun taas pyrkimys olla kaikille hyödyllinen tasoittaa ennakkoluuloja ja vähentää jännitteitä

sugu|keel

ühtsest algkeelest lahku arenenud keel
suku|kieli kiel.

▪ eesti, soome, ungari ja teised sugukeeled viro, suomi, unkari ja muut sukukielet

tagant

‹adv›, ‹postp› [kelle/mille]

1 selja, tagakülje poolsest suunast, tagantpoolt, tagaküljelt; tagumisest otsast
Vastand eest
takaa, jäljestä, taitse

▪ tagant läheneb mootorratas takaa lähestyy moottoripyörä

▪ tuul oli tagant tuuli puhalsi takaa

▪ sügas kassi kõrva tagant rapsutti kissaa korvan takaa

▪ õhtul ilmus hiir kapi tagant nähtavale illalla hiiri ilmestyi näkyviin kaapin takaa

▪ olin järjekorras tagant kolmas olin jonossa kolmas takaa laskien

■ teiselt poolt, sealtpoolt (mingit piiri)
takaa

▪ ta on pärit Peipsi tagant hän on kotoisin Peipsinjärven takaa

▪ leidis sponsori ookeani tagant (Ameerikast) löysi rahoittajan valtameren takaa {Amerikasta}

▪ lahe tagant (Soomest) lahden takaa {Suomesta}

▪ piiri tagant (välismaalt) rajan takaa {ulkomailta}

■ tagumiselt poolelt või osalt küljest (ära)
takaa

▪ nõelal tuli niit tagant ära lanka lähti neulansilmästä

2 teatud vahemaa kauguselt
(etäisyyteen viittaamassa)
takaa, päästä
välein

▪ palverändurid on tulnud kauge maa tagant pyhiinvaeltajat ovat saapuneet pitkän matkan takaa

▪ punane katus püüab pilku juba kilomeetri tagant katse kiintyy punaiseen kattoon jo kilometrin päästä

▪ sipelgapesi võis leida iga paar meetri tagant muurahaiskekoja löytyi parin metrin välein

■ (ajaliselt:) teatud kauguselt minevikust
(menneeseen aikaan viittaamassa)
takaa

▪ aastasadade tagant pärinev komme vuosisatojen takaa periytyvä tapa

■ (ajaliselt:) pärast teatud aja möödumist
jälkeen, kuluttua
välein

▪ Miks sa mind alles nüüd, nii pika aja tagant üles otsisid? Miksi olet vasta nyt, näin pitkän ajan kuluttua etsinyt minut käsiisi?

▪ bussid käivad iga veerand tunni tagant bussit kulkevat neljännestunnin välein

▪ vahetab iga mõne aja tagant oma kallimaid vaihtaa heilojaan vähän väliä

3 osutab esemele või tegevusele, mille juurest (tegevusest) eemaldutakse
äärestä, ääreltä

▪ mees viidi haiglasse otse kirjutuslaua tagant mies vietiin kirjoituspöydän äärestä suoraan sairaalaan

▪ poissi ei saa kuidagi klaveri tagant ära poikaa ei saa millään pois pianon äärestä

▪ alatasa tuli töö tagant üles karata ja vaadata, mida laps seekord tahab tavan takaa piti hypäta ylös työn äärestä katsomaan, mitä lapsi tällä kertaa haluaa

4 osutab asjaolule, olukorrale, nähtusele, mille varjust miski esile tuleb
viittamassa asiaintilaan, tilanteeseen, ilmiöön, jonka peitosta jokin tulee esille
takaa

▪ naiseliku leebuse tagant aimub jõudu naisellisen lempeyden takaa on aistittavissa voimaa

5 osutab isikule, kellelt tema teadmata midagi võetakse
osoittamassa henkilöön, jolta tietämättään viedään jotakin
–

▪ isa tagant auto võtnud koolipoiss tegi ränga avarii isältään auton salaa ottanut koulupoika joutui pahaan onnettomuuteen

6 osutab isikule, pärast kelle tegevust midagi korrastatakse
jäljiltä

▪ muudkui käi ja korista laste tagant käy ja siivoa jatkuvasti lasten jäljiltä

7 (aitab rõhutada kellegi toetamist-soodustamist või sundimist-ergutamist)
korostamassa johonkuhun kohdistuvaa kannustamista tai pakottamista
–

▪ ühed mõistsid hukka, teised kiitsid tagant toiset moittivat, toiset kehuivat

▪ uus tehnoloogia tõukab tagant ka majanduskasvu uusi teknologia vauhdittaa myös talouskasvua

▪ poiss vajab treenerit, kes teda tagant torgiks poika tarvitsee valmentajan joka patistaisi häntä

tagasi vaatama ‹v›
1 olnud sündmuste, mineviku peale mõtlema, möödunut meenutama
muistella

▪ kui läinud aastale tagasi vaadata, siis võiks nagu rahul olla kulunutta vuotta muistellessa voisi melkein olla tyytyväinen

2 enda taga olevas suunas vaatama
katsoa taakse(en

▪ vaatasin tagasi ja nägin, et teised olid maha jäänud katsoin taakseni ja näin, että toiset olivat jääneet jälkeen

takka

‹adv›, ‹postp› [mille]

1 tagantpoolt, tagaküljelt
takaa

▪ mees uuris autot eest ja takka mies tutki autoa edestä ja takaa

▪ hobune lõi takka üles hevonen potki

2 [mille] teatud vahemaa järel
tietyn välimatkan jälkeen
–

▪ mineja peatus iga saja meetri takka lähtijä pysähtyi sadan metrin välein

■ pärast teatud aja möödumist
takaa

▪ köhatas iga natukese aja takka yskähti tavan takaa

3 (aitab rõhutada kellegi toetamist-soodustamist või sundimist-ergutamist)
korostamassa johonkuhun kohdistuvaa kannustamista tai pakottamista
–

▪ üks teeb koerust, teised õhutavad takka yksi tekee koiruutta, muut yllyttävät

▪ IT-mehi tuli takka kiirustada IT-miehiä piti hoputtaa

teine

1 ‹num› (järgarv:) järjestuses või järjekorras 2.
toinen, toka slg.
■ mingis loendis või reas esimese järgmine
toinen

▪ oktoobri teisel nädalal lokakuun toisella viikolla

▪ neljakümne teine neljäskymmenestoinen / neljäskymmeneskahdes

▪ saime piletid teise ritta saimme liput toiseen riviin

▪ elan teisel korrusel asun toisessa kerroksessa

■ tähtsuselt või väärtuselt esimesest madalamal asuv
toinen

▪ saavutas võistlusel teise koha saavutti kilpailuissa toisen sijan

▪ teise ringi pärijad toissijaiset perilliset

▪ teise sordi jahu hiivaleipäjauho

■ üks (kahest).
toinen

▪ kassipojal on teine silm alles kinni kissanpennun toinen silmä on vielä kiinni

2 ‹pron› ‹substantiivselt ja adjektiivselt› osutab sellisele, kes või mis vastandub või lisandub mainitule või teada olevale
muu, toinen

▪ ajasin ta kellegi teisega segamini sekoitin hänet johonkuhun muuhun

▪ oota, kuni teised koju tulevad odota, kunnes muut tulevat kotiin

▪ pane teine kleit selga vaihda toinen mekko

▪ nad lahkusid teine teises suunas he lähtivät kumpikin eri suuntiin

■ teistsugune, teistmoodi
eri, toinen

▪ ta näis elavat hoopis teises maailmas hän näytti elävän aivan eri maailmassa

▪ näen nüüd kõike teises valguses näen nyt kaiken toisessa valossa

▪ see on täitsa teine asi tämä on aivan eri asia

■ ‹substantiivselt› osutab tekstis kellelegi või millelegi varem mainitule
(substantiivisesti:) viittaamassa johonkuhun tai johonkin aiemmin mainittuun
–

▪ ei raatsinud last üles ajada, magas teine nii magusasti ei raskinut herättää lasta, koska tämä nukkui niin makeasti

▪ ära söö õunu, toored teised alles älä syö omenia, ovat vielä raakoja

3 ‹pron› ‹koos asesõnaga üks, see või mõni substantiivselt ja adjektiivselt› osutab ebamääraselt mingile lähemalt täpsustamata asjale, olendile või tunnusele
toinen

▪ ühes käes tort ja teises lilled toisessa kädessä kakku ja toisessa kukkaset

▪ räägiti ühest ja teisest puhuttiin niitä näitä

▪ ühed tahavad ühte, teised teist yhdet haluavat yhtä, toiset toista

▪ ta sõimas mind selleks ja teiseks hän haukkui minua ties miksi

▪ mõned nutavad, teised naeravad toiset itkevät, toiset nauravat

■ iga üksik eraldi võetuna
kukin

▪ ta jutustas täpselt, mis ühel või teisel seljas oli hän kertoi tarkkaan, mitä kullakin oli yllä

■ ‹koos asesõnaga üks› osutab vastastikusele seosele
toinen

▪ kõik rääkisid eri keeli, üks ei saanud teisest aru kaikki puhuivat eri kieliä, toinen ei ymmärtänyt toista

▪ poisid saavad hästi läbi, üks aitab alati teist pojat tulevat hyvin toimeen, toinen auttaa aina toista

▪ nurgas on terve hunnik T-särke, üks räpasem kui teine nurkassa oli koko kasa T-paitoja, toinen likaisempi kuin toinen

4 ‹pron› mõni
joku

▪ teine päev juhtub, et pole aega süüagi jonakin päivänä saattaa käydä niin, ettei ole aikaa syödäkään

trügima

[kuhu] endale teed tehes kitsas paigas, tungluses edasi liikuma, tõugeldes liikuma; tõuklema, tunglema
tungeksia, tunkeutua, työntyä [johonkin], ängetä ark.

▪ staadioni värava taga trügis tuhandeid huvilisi stadionin portilla tungeksi tuhansia asiasta kiinnostuneita

▪ trügides tallati inimesi surnuks tungoksessa tallattiin ihmisiä kuoliaaksi

▪ ette trügima etuilla

▪ sabas vahele trügima kiilata jonossa

■ takistustega võideldes kuhugi või kellekski pürgima
pyrkiä johonkin tai joksikin, esteistä huolimatta
–

▪ ta teeb kõik, et viletsast seisust välja trügida hän tekee kaikkensa päästäkseen pois vaikeasta tilanteesta

■ kedagi või midagi kuhugi suruma, tõukama
sysiä, töniä

▪ ründaja trügis teised korvi alt minema hyökkääjä sysi muut pelaajat pois korin alta

tõmbama

1 käega või mingi abivahendi abil enda poole või mingis suunas liikuma panema
vetää

▪ tõmbas ukse lahti veti oven auki

▪ keegi tõmbas mind käisest joku veti minua hihasta

▪ peate kaardilugejast kaardi läbi tõmbama teidän täytyy vetää kortti lukulaitteen läpi

▪ lipp tõmmati vardasse lippu vedettiin salkoon

■ (riietusesemete vm kohta:) (selga, kätte, jalga, pähe) panema või (seljast, käest, jalast, peast) võtma
(pukemisesta tai riisumisesta)
vetää

▪ tõmbas kummikud jalga veti kumisaappaat jalkaansa

▪ tõmbas kindad kätte veti käsineet käteensä

▪ tõmbas kampsuni seljast veti villapaidan yltään

■ kuskilt välja, esile võtma; küljest ära võtma, lahti kiskuma, eemaldama
ottaa jostakin ulos tai esille; irrottaa vetämällä
vetää, vetäistä, kiskoa, tempaista, nykäistä

▪ tõmbas taskust rahakoti vetäisi taskustaan lompakon

▪ tõmbas peast paar halli juuksekarva nykäisi päästään pari harmaata hiusta

▪ tõmbas kaselt tohtu kiskoi tuohta koivusta

▪ tõmbasin paberi pooleks repäisin paperin kahtia

■ internetist oma arvutisse võtma, alla laadima
ladata

▪ tõmbab internetist tasuta filme ja muusikat lataa internetistä ilmaisia elokuvia ja musiikkia

■ (käeliigutuse kohta:) kutsuvalt viipama
tehdä (kädenliikkeellä) kutsuva merkki
viitata

▪ tõmbas käega lapsi endale lähemale viittasi lapsia tulemaan lähemmäs

■ korduvaid käeliigutusi tehes midagi tegema, sel viisil töötama, pilli mängima vm
vetää, kiskoa, vedellä

▪ hakkas aerudega tõmbama alkoi kiskoa airoja

▪ tõmbab lõõtsa ja mängib trummi vetelee hanuria ja soittaa rumpuja

2 oma mõju alla haarama, mõjutama, teatava jõu toimel enda poole või mingis suunas liikuma panema
vetää

▪ magnet tõmbab rauda (külge) magneetti vetää rautaa puoleensa

▪ laulja oskas hästi rahvast kaasa tõmmata laulaja esiintyi hyvin mukaansatempaavasti

■ ‹ka isikuta lauses› ligimeelitavalt, ahvatlevalt mõjuma
vetää

▪ Mis noori Austraaliasse tõmbab? Mikä nuoria vetää Australiaan?

▪ mind tõmbab mere äärde meri vetää minua puoleensa

▪ Kas sind naised enam ei tõmba? Etkö tunne enää vetoa naisiin?

▪ mind tõmbab teater minua kiehtoo teatteri

■ tähelepanu, tundeid vm äratama
huomion, tunteiden tms. herättämisestä
–

▪ tähelepanu tõmbas efektne blondiin huomiota herätti näyttävä blondi

▪ Londonis toimuv festival tõmbab tähelepanu eesti muusikale lontoolaisfestivaaleilla kiinnitetään huomiota virolaiseen musiikkiin

▪ ära tõmba meelega inimeste viha enda peale älä suututa ihmisiä tahallasi

3 sirgu või pingule venitama (ja otspunktidest kinnitama), (laiali) laotama
venyttää suoraksi tai tiukalle
vetää, pingottaa

▪ kahe puu vahele tõmmatud köis kahden puun väliin vedetty köysi

▪ šamaanitrummi kerele on tõmmatud põdranahk šamaanirummun kehälle on pingotettu hirvennahka

▪ tõmba nöör pingule pingota nuora

■ (teed, kraavi vms) rajama
(rajan, tien, johdon, yhteyden tms. rakentamisesta, johtamisesta)
vetää

▪ metsa tõmmati kraav metsään vedettiin oja

■ (ülespoomise kohta)
(hirttämiseen liittyen)
vetää

▪ röövel tõmmati võlla ryöväri vedettiin hirteen

4 käega või mingi abivahendiga mingit pinda mööda libistama, sel viisil midagi tegema
pyyhkiä, pyyhkäistä, sipaista, sutaista, raapaista

▪ tõmbas põranda (lapiga) üle pyyhki lattian rievulla

▪ tõmbas käega üle higise lauba pyyhkäisi kädellään hikistä otsaansa

▪ tõmbas tiku põlema raapaisi tulitikun

■ (jooni või märke tehes)
tehdä piirtämällä tm. tavalla viiva, ura, viilto tms.
vetää

▪ tõmbas paberile kriipse veti paperille viivoja

▪ silmapliiatsiga tõmmatud joon rajauskynällä vedetty viiva

■ (vahele, mõttelisele joonele osutades)
(kuvaannolliseen viivaan, rajaan liittyen)
vetää

▪ meeste ja naiste vahele ei saa nii teravat vahet tõmmata miesten ja naisten välille ei voi vetää niin selvää rajaa

5 (märgib asendi või olukorra muutmist või muutumist, millegi viimist mingisse asendisse või seisundisse)
ilmaisemassa asennon tai tilanteen muuttamista tai muuttumista
–

▪ vana foto on kollakaks tõmmanud vanha valokuva on kellastunut

▪ esimesed öökülmad tõmbasid maa tahedaks ensimmäiset yöpakkaset kuivattivat maan

▪ jalg tõmbas krampi jalasta alkoi vetää suonta / jalkaan tuli suonenveto; jalka kramppasi ark.

▪ tõmbas end kõverasse käpertyi kerälle / vetäytyi kippuraan

▪ tõmbas näo naerule veti suunsa hymyyn

■ teatavasse olukorda, tegevusse kaasa haarama
vetää

▪ kirjanik tõmmati poliitikasse kirjailija vedettiin mukaan politiikkaan

▪ Nokia tagasiminek tõmbas langusse ka Ericssoni Nokian tulospudotus veti myös Ericssonin laskuun

6 (inimese vm elusolendi kohta:) õhku, lõhna vm sisse hingama, nina või suu kaudu midagi sisse imema
(elollisesta olennosta:) hengittää tai imeä sisäänsä
vetää

▪ tõmbasin kopsud värsket õhku täis vedin keuhkoni täyteen raitista ilmaa

▪ koer tõmbas ninna võõrast lõhna koira nuuhki vierasta hajua

■ (suitsetamise kohta)
(tupakoimiseen tms. liittyen)
polttaa, vetää ark.

▪ mu isa ei suitsetanud, kuid vanaisa tõmbas piipu isäni ei tupakoinut, mutta isoisä poltti piippua

▪ tõmban ainult Marlborot poltan vain Marlboroa; vedän vain Mallua ark.

▪ kanepit tõmbama polttaa kannabista; pössytellä pilveä ark., leik.

■ (alkoholijoomise kohta)
(alkoholin juomiseen liittyen)
vetää ark.

▪ vanamees on enda täis tõmmanud ukko on vetänyt päänsä täyteen

▪ tõmbasin kiiresti paar kokteili rindu vedin nopeasti pari cocktailia

7 (aine, eseme vm kohta:) (vedelikku, suitsu, õhku) endasse imema, sel viisil toimima
(aineesta, esineestä tms.:) imeä itseensä (nestettä, savua, ilmaa), toimia sillä tavoin
–

▪ lõuend tõmbas värvi endasse väri imeytyi kankaaseen

▪ Kas kohv on juba tõmmanud? Onko kahvi jo valmista?

■ (torude, lõõride vm kaudu liikumise, millegi edasijuhtimise kohta)
(jonkin esteettömästä kulusta)
vetää

▪ korsten ei tõmmanud ja köök läks suitsu täis savupiippu ei vetänyt ja keittiö täyttyi savusta

▪ ummistunud kanalisatsioon tõmbas halvasti tukkeutunut viemäri veti huonosti

■ ‹ka isikuta lauses› (tõmbetuule, tuuletõmbuse kohta)
(huoneessa tai muussa sisätilassa tuntuvasta ilmavirtauksesta)
vetää

▪ siin tõmbab tuul vähem ja on soojem täällä vetää vähemmän ja on lämpimämpi

▪ tuul tõmbas läbi ja oligi haigus käes oli aika vetoisaa, ja niin vilustuin

8 [mida teha] (hoogsa, intensiivse tegevuse kohta)
vauhdikkaaseen tai intensiiviseen toimintaan liittyen
–

▪ tõmbas laulu lahti puhkesi laulamaan / puhkesi lauluun

▪ tõmbas ikka veel magada veti yhä vain hirsiä kuv.

■ hoogsalt liikuma (hakkama), (paigalt) ära minema
(alkaa) liikkua vauhdikkaasti, poistua (paikalta)
painua usein ark., vetää ark.

▪ Mis sa passid, tõmba minema! Mitäs siinä toljotat, ala painua! / Mitäs siinä tölläät, ala vetää! ark.

▪ auto tõmbas paigalt auto kaahasi tiehensä

■ lööma, virutama vm moel ründama
lyödä, iskeä tai hyökätä jollakin muulla tavalla
vetää ark.

▪ tõmbasin talle rusikaga vastu kukalt iskin häntä nyrkillä takaraivoon; vedin sitä nyrkillä takaraivoon ark.

■ kiskuma, kaklema, tülitsema
(riitelemisestä, tappelemisesta)
nahistella, nujakoida, kinastella

▪ tõmmake omavahel, aga jätke teised rahule nahistelkaa keskenänne mutta jättäkää toiset rauhaan

■ (sihitult) ringi liikuma; (häälekalt) lõbutsema, möllama
kulkea paikasta toiseen, sinne tänne; pitää riehakkaasti hauskaa
kuljeskella, vaellella, kierrellä, koluta
temmeltää, telmiä, peuhata

▪ metsas võisid lapsed vabalt (ringi) tõmmata metsässä lapset saattoivat kuljeskella vapaasti; metsässä lapset saattoivat temmeltää vapaasti

9 kõnek ära võtma, varastama; (sel viisil) petma, tüssama
vetää välistä kuv.
vedättää, huijata yleisk., petkuttaa yleisk.

▪ teda ei saa usaldada, kust saab, sealt tõmbab häneen ei voi luottaa, hän vetää välistä minkä kerkeää

▪ müüja tõmbas mind kahe euroga myyjä huijasi minulta kaksi euroa

■ kõnek pilkama, nöökima
piikitellä yleisk.

▪ sõbrad tõmbasid teda vahel, aga mitte pahatahtlikult ystävät piikittelivät häntä välillä, mutteivät tarkoittaneet pahaa

unistama

[millest] millegi ihaldusväärse teostumist ette kujutama; olematut kujutlema, fantaseerima
haaveilla, unelmoida, uneksia

▪ iga sportlane unistab olümpiavõidust jokainen urheilija haaveilee olympiavoitosta

▪ talle meeldib vaba olla ja unistada hän haluaa olla vapaa ja uneksia

■ ‹hrl v-vormis› (hrl silmade, pilgu kohta:) seda väljendav
haaveileva, uneksiva

▪ unistavate silmadega poiss poika jolla on uneksivat silmät

■ (uimase, uimerdava oleku kohta)
vitkastella, aikailla

▪ Mine hambaid pesema, mida sa siin unistad! Mene pesemään hampaasi, mitä täällä vitkastelet!

▪ tüdruk jäi unistama ja teised jõudsid ette tyttö jäi aikailemaan ja muut ehtivät edelle

Seotud sõnad
unistaja ‹s›
haaveilija, haihattelija, taivaanrannan maalari leik., uneksija

varjuma

varjule või peitu minema; varjul või peidus olema, end varjama
kätkeytyä, suojautua, maastoutua vars. sot.
piileskellä, olla suojassa

▪ mõned varjusid metsa, teised põgenesid üle mere jotkut suojautuivat metsään, toiset pakenivat meren yli

▪ teose autor on varjunud Hirami nime taha teoksen tekijä on kätkeytynyt Hirami-nimen taakse

võima

1 [mida teha] osutab millegi võimalikkusele, tõenäosusele
kyetä, voida, saattaa, mahtaa

▪ ma kardan, et teised võivad mind ära kasutada pelkään että muut voivat käyttää minua hyväkseen

▪ täna võib sadama hakata tänään voi tulla sadetta / tänään saattaa tulla sadetta

▪ Küll tal võis häbi olla! Kyllä häntä mahtoi hävettää!

▪ haige võib varsti surra potilas saattaa pian kuolla

■ [mida teha] näitab, et kellelgi on võimalik, et keegi saab midagi teha
voida

▪ mees ütles, et võib lastega koju jääda küll mies sanoi, että voi kyllä jäädä kotiin lasten kanssa

2 [mida teha] osutab tegevuse lubatusele
saada, tohtia

▪ Ema, kas me võime õue minna? Äiti, saadaanko me mennä ulos? ark.; Äiti, saammeko mennä ulos?

▪ Kas siit võib üle tee minna? Saako täältä mennä kadun yli ?

▪ võid helistada igal ajal saat soittaa millon vain

▪ ta haigestus tuberkuloosi ja ei võinud enam koolis töötada hän sairastui tuberkuloosiin eikä saanut enää olla koulussa töissä

■ [mida teha] (sobivust, sündsust silmas pidades)
sopia

▪ Kas paljasääri võib pulmapeole minna? Sopiiko häihin mennä paljain säärin?

3 [mida teha] osutab kellegi suutlikkusele, võimelisusele midagi teha
voida, pystyä

▪ Ma võin jälle kõndida! Minä pystyn taas kävelemään!

▪ surma vastu ei või keegi kuolemalle ei kukaan voi mitään

4 [mida teha] ‹tingivas kõneviisis› osutab, et miski on kõneleja arvates soovitatav, mõistlik vms
voida

▪ asja võiks kohtusse kaevata asian voisi haastaa oikeuteen

▪ võiksid ikka kooli ära lõpetada voisit kuitenkin käydä koulusi loppuun

õppe|asutus

õpetamisega, hariduse andmisega tegelev asutus; kool
oppi|laitos

▪ Tartu ülikool ja teised kõrgemad õppeasutused Tarton yliopisto ja muut akateemiset oppilaitokset

ära kasutama ‹v›
1 enda huvides kasutama
käyttää hyväkse(en

▪ teised kasutasid ta kogenematust ära toiset käyttivät hänen kokemattomuuttaan hyväkseen

2 lõplikult, ammendatuks kasutama
käyttää kokonaan
käyttää

▪ avastasin eile külmkapist 1,5 liitrit piima, mis oli tarvis kiiresti ära kasutada löysin eilen jääkaapista 1,5 litraa maitoa, joka piti käyttää nopeasti

veebiliides @ veebihaldur